Tarinat luonnosta - ja vähän muustakin.
Lue ja nauti!

Mitä paljastuu pinnan alta? Miten luonto vastaa, jos siltä kysytään? Ja mitä luontotyöläinen vastaa luonnolle?

Kertomuksia luonnosta työssä ja vapaa-ajassakin. Katso uusimmat blogipostaukset. Lisäksi voit selata blogitekstejä aiheittain, päivämäärän mukaan ja avainsanojen perusteella tai tilata uusimmat blogikirjoitukset RSS-syötteenä.

Riimejä repusta | 04/05/2012 12:56 Vasama Arja

Suomi-neidon hyppysissä »

Käsivarren erämaa, Malla ja Saana: useimmille suomalaisille jollakin tavoin tuttuja, jopa tarunhohtoisia nimiä. Tuhannet ihmiset ovat lomallaan huiputtaneet Haltin, ihailleet Mallan lempeitä muotoja ja Saanan rinteiden kukkaloistoa, ajelleet moottorikelkoilla tai koiravaljakolla, vaeltaneet Kalottireittiä tai omia polkujaan suurtuntureiden kainalossa.

Toisten vapaa-ajan paratiisi on toisten työmaa; poromiehet paimentavat eloaan, luontaiselinkeinotilalliset hakevat leivän lisää riekkoansoilta, tutkijat ja rajan ja Metsähallituksen väki kulkevat omissa tehtävissään. Erämaa ei merkitse paikallisille asukkaille kaukaista ja saavuttamatonta vaan takapihalta aukeavaa lähiliikuntaympäristöä.

Matkailun kehittyminen on tuonut Käsivarteen aivan uusia vapaa-ajan viettotapoja, joita ei osattu ajatella kun Käsivarren erämaa-alueen ensimmäistä hoito- ja käyttösuunnitelmaa sorvattiin viime vuosisadan lopulla. Jotkut asiat säilyvät: porot palkivat Käsivarren laidunmailla entiseen tapaan, eikä murtomaahiihto ole suinkaan kuoleva harrastus, niin kuin pari vuosikymmentä sitten uumoiltiin. Erämaan kulttuuriset arvot tunnistetaan ja tunnustetaan ehkä entistä selvemmin kun saamelaiskulttuurin yleinen arvostus on noussut.

Nyt pitäisi katsoa kymmenen-viidentoista vuoden päähän ja arvioida minkälaisia muutoksia on edessä ja kuinka niihin varautua. Kilpisjärven kylä haluaa kasvaa ja matkailijoiden määrän kasvu heijastuu väistämättä Saanan ja Mallan maisemiin. Kiinnostaako uusia retkeilijäsukupolvia enää tehdä monen vuorokauden retkiä lihasvoimin ja tyydyttääkö autiotupien vaatimaton taso heitä? Kuka tänne haluaa tulla ja mitä tekemään? Millaisia reittejä tarvittaisiin? Minkälaista matkailun yritystoimintaa erämaahan halutaan ja kuinka paljon? Ja tärkeimpänä kaikesta: uhkaako joku niitä arvoja joiden suojelemiseksi alueet on perustettu? Jos uhkaa, kuinka torjua uhkia?

Luonnossa liikkuville ihmisille eri asiat ovat tärkeitä. Jokaisella on oma suhteensa ympäristöön, omalta kannaltaan perusteltu, mutta toisten mielestä joskus hankala käsittää. Koirat voivat haitata poroja, kelkat ja helikopterit luonnon rauhaa etsiviä hiihtäjiä. Joku kannattaa vapaata kelkkailua, toisen mielestä luontoon ei pitäisi päästää moottorikäyttöisiä ajoneuvoja ollenkaan.

Lainsäädäntö antaa suunnittelulle reunaehdot, mutta jää paljon asioita, joista pitäisi löytää yhteinen sävel sovittamalla yhteen erilaisten luonnonkäyttäjien toiveita ja tarpeita.

Hoidon ja käytön suunnittelussa tehdään juuri sitä. Sovitetaan yhteen. Sen takia MH kutsuu Käsivarren luonnosta kiinnostuneita ihmisiä osallistumaan verkkokeskusteluun 7.-11.5. (yhteiso.luontoon.fi > keskustelupalsta). Ole hyvä, sana on vapaa!

Arja Vasama

Kirjoittaja työskentelee alueiden hoidon ja käytön erikoissuunnittelija Lapin luontopalveluissa Rovaniemellä.

 

 

Tagit: , , , , ,

 

Kommentit

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.

Et voi kommentoida kirjautumatta sisään.

 

Leivonmäen kansallispuisto 10 v.

Leivonmäen kansallispuistolle ovat ominaisia erityisesti suot, rannat ja harjumetsät.

Katsele
 

Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto 20 v.

Puurijärven ja Isonsuon kansallispuistossa avautuu ainutlaatuinen luonnonmaisema historiallisen kulttuurimaiseman sydämessä.

Katsele
 

Päijänteen kansallispuisto 20 v.

Suomen toiseksi suurimman järven, Päijänteen aavojen ulapoiden keskeltä löytyy aarre: jyrkkien kallioiden, hiekkaisten harjujen ja pienten luotojen muodostama saaristokokonaisuus - Päijänteen kansallispuisto.

Katsele
 

Saaristomeren kansallispuisto 30 v. - Skärgårdshavets nationalpark 30 år

Saaristomeren kansallispuisto on karujen kallioluotojen, metsäisten saarten, vaihtelevan luonnon ja suurten selkävesien valtakunta.

Området karakteriseras av skärgård som omfattar karga bergsskär och skogsklädda holmar, åtskilda av stora fjärdar.

Katsele
 

Repoveden kansallispuisto 10 v.

Repoveden maisemat muodostuvat laajoista asumattomista metsistä, jylhistä kalliojyrkänteistä ja kymmenistä kirkkaista järvistä ja lammista.

Katsele
 

Pyhä-Luoston kansallispuisto 75 v.

Kulje Luoston ikimetsissä ja kuuntele tunturiluonnon hiljaisuutta.

Katsele
 

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto 75 v.

Ylväät tunturit, luonnontilaiset metsät ja suot odottavat sinua Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa.

Katsele
 

Urho Kekkosen kansallispuisto 30 v.

Urho Kekkosen kansallispuistoa leimaa eurooppalaisittain ainutlaatuinen metsäerämaa.

Katsele